Kompostointi – Jätteet hyötykäyttöön

Kompostointi elää uutta nousukauttaan vaikka jätteen ja lannan hyötykäyttö on ollut hallussa jo muinaisilla kansoilla. Suomalaisten omakotitalojen takapihalla kompostointi oli hyvin yleinen 1970-luvulla, sinne kipattiin pannukahvin porot ja muut kompostiin sopivat jätteet. Näin saatiin multaa omiin penkkeihin. Luonnon rajallisten varojen huvetessa kompostointi ja kierrätys ovat nousseet suosioon.

Pelkkää säästöä

Kompostointi on erinomainen tapa säästää luontoa sekä samalla myös rahaa. Jätteiden kuljetus ja jätemaksut jäävät pois kun kompostoitavaksi sopiva jäte siirretään suoraan pihapiirin kompostiin. Samalla säästetään pihakustannuksissa kun multaa saadaan omasta takaa, usein kompostoitu multa on ravinteikasta ja sen avulla saadaan piha kukoistamaan. Suomalaisista noin 40 % asuu omakotitaloissa, joissa kompostointi onnistuu helposti. Rivitaloissa ja kerrostaloissakin on tartuttu ideaan ja joissakin paikoissa asukkaat ovat kehittäneet yhteiskompostointeja.

Kompostointi vaatii aina suunnittelemista ja toteuttamista, joten yhteiset kompostit ovat vielä harvinaisia. Taloyhtiöissä tyydytään useimmiten biojätekeräykseen kuin kompostointiin. Kompostointia varten on olemassa kompostoreita eli valmiita laatikoita, jotka on suunniteltu toimintaa varten. Kompostin voi kuitenkin tehdä myös itse. Kevyelle puutarhajätteelle riittää laudoista kyhätty avokomposti. Vanha pakastearkku sopii kompostiksi mutta parhaimman lopputuloksen saa kunnollisella kompostorilla, jossa ilmanvaihto, tiivisteet ja luukku takaavat helpon ja toimivan ratkaisun. Näppärän, omia tarpeita vastaavan voi rakentaa itse kun seuraa ohjeita.

Kompostia käytetään eri tilanteisiin, metsän harvennuksesta syntyvän ylijäämän tai pihalta kertyvän jätteen kompostointiin suunniteltu astia on hyvin erilainen kuin sisätiloihin asennettu kompostori. Kuten mainittu, kompostin saa rakennettua helposti itse seuraamalla ohjeita ja tilaamalla lisäosia netistä. Esimerkiksi monikäyttöiset finnfoam eristeet sopivat hyvin kompostin eristeiksi. Kylmä talvi asettaa haasteensa, joten biojätteitä kompostoidessa eristäminen on ehdottoman tärkeää. Komposti tulee suojata myös hyvin syyssateilta. Tähän auttavat sadesuoja ja eriste, jotka suojaavat maaperästä imeytyvältä liialliselta kosteudelta.

Biolanin tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaista kompostoijista harrastaa toimintaa ympäristön vuoksi, toisella sijalla on rahan säästö. Monilla komposti jäätyy talvella eikä sen hajuhaittoja voi aina välttää. Hajuhaitat vähenevät, kun muistaa käyttää kompostia säännöllisesti, kompostin lämpötilan tulee olla riittävä ja siellä tulisi olla sopiva ilmanvaihto, kosteus ja tarpeeksi ravinteita. Kompostin käyttäjän on hyvä tutustua alusta asti materiaaleihin, jotka sopivat sinne ja niihin, jotka eivät maadu. Kompostiin kuulumattomat tuotteet pilaavat prosessin ja aiheuttavat turhaa työtä. Biojätteet viedään kompostoitavaksi mahdollisimman pian eikä niitä seisoteta turhaan kuivamassa, tällöin maatuminen tapahtuu nopeasti.

Tulevaisuudessa prosessi hoidetaan ehkä tehokkaammalla menetelmällä joka on jo kokeilussa muutamilla paikkakunnilla. Tehokkaan mädätysprosessin ansiosta kompostoinnissa vapautuva typpi ja happi pystytään tällöin ottamaan talteen. Biojätteiden hyötykäytön lisäksi saadaan tällöin tuotettua myös energiaa!